Työmatka Englantiin jalka paketissa
Tällä viikolla ohjelmassa oli tosiaan työmatka Englantiin. Lähdin matkaan keskiviikkona iltapäivällä klo 16 lennolla ja palasin perjantaina yöllä yhdentoista maissa laskeutuneella lennolla. Matkaan siis lähdin viimeisen ortoosiviikon loppupuolella, mikä oman järkeilyni mukaan oli kuitenkin se paras ajankohta matkustaa akillesjänteen kuntoutuksen alkuaikoina. Kepit otin matkaan, vaikken niitä ole enää pitkään aikaan kotimaassa käyttänyt, sillä tiesin, että matkalla on ohjelmassa tutustumiskierroksia jalan, joiden aikana minun on edes jotakuinkin kyettävä siirtymään tervejalkaisten joukkojen mukana paikasta toiseen.
Lentokentällä ja lennolla liikuntarajoitteisena
Lensin Finnairilla ja voin todeta, että heillä ainakin tuo avustuspalvelu pelasi ihan kiitettävän hyvin. Helsinki-Vantaalla oman ongelmansa toi se, että kakkosterminaaliin ei remontin takia päässyt suoraan, vaan taksi joutui jättämään minut ykkösterminaaliin, josta könkkäsin ortoosin, keppien ja matkatavaroitteni kanssa kakkosterminaaliin, miten parhaiten taisin. Vasta jälkikäteen opin, että kakkosterminaalista olisi löytynyt avustuksen kutsupiste, johon olisin voinut tilata sisäpuhelimella avustajan. Minä sen sijaan vain seurasin Finskin sovelluksen ohjetta ilmoittautua check in tai package drop -tiskillä.
Rullatuoliin päästyäni homma hoitui sujuvasti - ensin pääsin ohituskaistaa turvatarkastusjonojen ohi, sitten ”golfkärryllä” ei-EU -lentojen porteille ja lopulta ensimmäisenä koneeseen. Lennon aikana jalka pärjäsi ihan hyvin, vaikka olin ennen matkaa miettinyt, aiheuttaisiko paineenvaihtelu ongelmia. Laskeutumisen jälkeen Heathrown päässä minua odotti rullatuoli ja avustaja koneen ovella ja minut rullailtiin taas sujuvasti passintarkastuksen kautta ulos, jossa esimies ja kollega odottelivat. Siitä siirryttiin lyhyt matka esimiehen autolle ja lähdettiin huristelemaan kohti lopullista määränpäätä parin tunnin verran. Edessä oli vielä illallinen koko koulutustilaisuuteen osallistuvien porukan kanssa ja sänkyyn pääsin lopulta noin yhdeltätoista paikallista aikaa eli yhdeltä Suomen aikaan - täysin ryytyneenä.
Koulutusta ja muuta ohjelmaa jalka paketissa
Koulutusohjelmasta selvisin hengissä, vaikka kepeillä kinkkaamista tuli ihan kiitettävä määrä päivässä. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että ohjelma oli niin tiivis, etten käytännössä ehtinyt tehdä kuntoutustreeniä jalalle koko reissun aikana kuin viisi kertaa. Ke illalla, to aamulla, päivällä ja illalla ja pe aamulla. Kun tähän vielä yhdisti lennon ja pitkän automatkan sekä sen, että kaikki liikkuminen tapahtui joko kepeillä askelta keventäen, jotta olisin nopeampi, tai sitten autokyydillä, jotta en hidastaisi muita pitemmillä siirtymillä, ja kaikki muu aika oli istumista, ei ehkä ole ihme, että jalka otti nokkiinsa.
Eli nilkka, joka vielä keskiviikkoaamuna oli näyttänyt jo lähes normaalilta, oli reissun aikana aivan järjettömän turvonnut ja jäykkä. Yhtä pahalta se oli viimeksi näyttänyt ehkä ensimmäisen ortoosiviikon lopulla.
Kotimatka ja jälkiseuraamukset
Kotimatka sujui käänteisessä järjestyksessä. Ensin Heathrowlle kaksi tuntia autolla - tällä kertaa saksalaisten kollegoiden onneksi loistavassa seurassa - sitten rullatuolilla läpi turvatarkastusten, avustettavien aulaan portin aukeamista odottamaan puoleksitoista tunniksi, sitten portille, ekana koneeseen, koneesta rullatuoliin ja rullatuolilla ohi kaikkien jonojen lopulta taksiin ja taksilla kotiin. Sujuvaa ja nopeaa, mutta samalla myös lähes kahdeksan tuntia istumista melkeinpä putkeen.
Lopputuloksen koko suorituksesta voi nähdä alla olevista kuvista. Ensimmäinen elefanttijalka on pe illalta, toisessa kuvassa näkyy ero siinä, miltä jalka näytti ennen matkaa maanantaiaamuna ja miltä sitten matkan jälkeen lauantaiaamuna ja kolmannessa tilanne tältä sunnuntaiaamulta. Eli melkoinen takapakki tuohon jalan tilaan on tullut turvotuksen osalta. Saas nähdä, mitä mieltä ortopedi on huomenna, jos tuo nilkka on yhtä edustava vielä ortoosin poiston yhteydessä.
Suosittelisinko muille matkailua ortoosiaikana? Enpä suoranaisesti tällä kokemuksella. En ainakaan, jos lähdet matkaan niin, ettet pysty itse mitenkään vaikuttamaan aikatauluihisi. Homma saattaa toimia, jos voi pitää taukoja halutessaan, tehdä harjoitteita haluttaessaan, liikkua sitä tahtia ja sillä tyylillä kuin haluaa, on määränpäässä pitemmän aikaa… mutta tällä nyt kokeilulla tyylillä en kyllä suosittele hommaa kellekään. Mutta tulipahan kokeiltua - älkää muut tehkö perässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti